Mikrobiologinen laadunvalvonta on erittäin tärkeää kosmetiikan valmistuksessa, sillä se takaa kuluttajalle laadukkaat ja turvalliset tuotteet. Kosmetiikka ei ole milloinkaan 100% steriiliä, mutta mikrobien laadulliset ja määrälliset raja-arvot pitää aina olla erikseen ilmoitettu. EU-maita koskeva laki antaa ajankohtaiset ohjeet ja säädökset kosmetiikan laadunvalvontaan.

Kosmetiikkayrityksissä mikrobiologit huolehtivat tarkkaan sekä tuotteiden että valmistustilojen puhtaudesta. Vuonna 1976 astui voimaan Euroopan komission laatima ja hyväksymä, yhä nykyään käytössä oleva kosmetiikkadirektiivi. Vuonna 1993 direktiiviin lisättiin tärkeä ja ajankohtainen vaatimus tuotetietojen kokoamisesta.

Kosmeettisen tuotteen mikrobiologinen laatu tarkoittaa tarkkaa selvitystä kaikista tuotteissa käytetyistä raaka-aineista ja kosmetiikkatuotteen mikrobiologisista ominaisuuksista. Tuotteiden raaka-aineissa ei saa olla yhtään bakteereja, hiivoja tai hometta. Raaka-aineiden käsittely, kuten vesipitoiset käsittelyprosessit saattavat lisätä mikrobikasvun riskiä. Käytännössä sekä raaka-aineiden toimittajat että kosmetiikan valmistajat ovat vastuussa tuotteiden puhtaudesta. Tutkimustyön lomassa on mukavaa levähtää ja viettää pieni hetki vaikkapa suosittujen kasinopelien parissa. Pelejä jokaiseen makuun, huikeita bonuksia ja verottomia voittoja tarjoaa https://nitro-casino.org -nettikasino.

Kosmeettiset tuotteet jaetaan kahteen eri ryhmään

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat kosmeettiset tuotteet, joita käytetään ihon limakalvoilla, rikkoutuneella iholla tai silmien alueella. Kyseisten kosmetiikkatuotteiden kohderyhmää ovat kaikki lapsista seniori-ikäisiin henkilöihin. Tuotteet saavat sisältää enintään 100 mikrobipesäkettä muodostavaa yksikköä.

Toiseen ryhmään kuuluvat tuotteet saavat sisältää enintään 1000 mikrobipesäkettä muodostavaa yksikköä grammassa tai millilitrassa kosmetiikkatuotetta. Kosmetiikkatuotteissa ei saa milloinkaan esiintyä lainkaan Staphylococcus aureus- tai Pseudomonas aeruginosa -bakteeria eikä myöskään Candida albicans -hiivasientä. Puhtaus ja täydellinen laadunvalvonta ovat siis kosmetiikkatuotteiden a ja o aina raaka-aineiden valinnasta valmiiseen kuluttajalle lähtevään tuotteeseen asti.

Kosmetiikkatuotteiden kiehtovat tutkimusmenetelmät

Perinteiset testausmenetelmät

Kauemmin käytetyistä testausmenetelmistä tunnetuimpia ovat rikastus ja maljaviljely. Maljaviljely tarkoittaa mikro-organismien kasvattamista ravinnerikkailla pinnoilla. Tavoitteena on mikrobipesäkkeiden saaminen laskemista, tunnistamista ja tarkastelua varten. Rikastusmenetelmä puolestaan sopii vain tietyn mikrobilajin tunnistamiseen.

Molekyylibiologiset testausmenetelmät

Molekyylibiologisiin testausmenetelmiin kuuluu adenosiinitrifosfaatti, eli ATP. AdenosiinitrifosfaattI tarkoittaa elävien solujen energian välittäjänä toimivaa molekyyliä. Kosmetiikkanäytteitä ottamalla tutkitaan mikrobien kokonaismäärää hyödyntäen kemiallista valontuotantoa, eli bioluminesenssi-ilmiötä.

Fluoresenssiin perustuvat testausmenetelmät

Elävät solut, eli mikrobit tuottavat fluoresenssia, toisin sanoen valona havaittavaa fluoriloistetta. Kosmetiikkanäyte valaistaan ultraviolettivalolla, jonka mikrobit absorboivat, eli pidättävät. Lopuksi testattavat kosmetiikkanäytteet vapautetaan jonkin muun värisinä.